Kirjoittaja Panu Kuhlberg

14 kesäkuun, 2021

Suomi pelasi ensimmäisen miesten EM-jalkapallo-ottelunsa 12.6.2021. Ottelu oli dramaattinen. Tanskan joukkueen Christian Eriksenin sydän pysähtyi kesken pelin täysin yllättäen. Ottelu keskeytettiin. 

Kaikkien yllätykseksi peliä jatkettiin parin tunnin päästä. Tämä tapahtui pelaajien yhteisestä päätöksestä. Pelaajat tiesivät, että Eriksonin tilanne oli jo vakaa ja hän oli tajuissaan.

Motiivit kertovat syyt toiminnalle

Millaiset pelaajat pystyvät siirtämään tapahtumat sivuun mielestään ja keskittyä pelaamiseen?

Asiaa voi tarkastella monelta eri kantilta. Yksi mahdollinen tapa on tutkiskella urheilijoiden perustarpeita. Perustarpeet kertovat millaiset asiat motivoivat urheilijaa. Ne eivät niinkään kerro miten urheilija tykkää toimia, vaan miksi urheilija tykkää toimia niin miten hän toimii.

Kyse on siis käyttäytymistä syvemmästä tiedosta, joka liittyy motivaatiopsykologiaan. 

Motiivit kertovat esimerkiksi millaiset tilanteet ovat urheilijalle sisäisesti motivoivia, ja käänteisesti millaisia tilanteita hän haluaa välttää (eli ne eivät motivoi). Tässä on syytä huomata, että motivaatio-sanan merkitys on hiukan erilainen arkikielen motivaatiosta.

Yksittäisen motiivin suuruus (tai pienuus) ei tee kenestäkään hyvää tai huonoa pelaajaa, eikä se määrittele hänen osaamistaan pelaajana. Nämä motiivit kuitenkin voivat kertoa, miksi dramaattinen tilanne vaikuttaa toisiin pelaajiin enemmän, kuin toisiin pelaajiin. Vaikutus voi näkyä joko suoraan pelisuorituksessa tai vähintään pelaajan henkisessä stressitilassa.

Kuka pystyy pelaamaan tällaisen tilanteen jälkeen?

Otan esimerkkinä esiin kolme motiivia, joilla mielestäni on iso merkitys Tanska-ottelun kaltaisessa tilanteessa. Ensin  sairaskohtaus, jonka jälkeen peli keskeytetään. Tähän parin tunnin tauko, jonka jälkeen urheilijan pitäisi pystyä pelaamaan peli loppuun normaalisti.

Ensimmäinen  on niin sanottu mielenrauhan motiiviJos urheilijalla on korkea tarve mielenrauhalle, hän halua asioiden olevan kontrollissa ja mielen pysyvän tyynenä. Tästä syystä hän välttelee kipua, vaarallisia  lajeja, eikä ota riskejä. Jos mielenrauhan motiivi on taas alhainen, urheilija ottaa mielellään riskejä, pitää vaaran tunteesta. Häntä stressi ei  vaivaa, vaan hän pitää haasteiden tuomasta lisäpanoksesta.

Toinen motiivi on riippumattomuuden motiivi. Jos urheilijalla on korkea riippumattomuuden tarve, hän haluaa tehdä päätöksen pelaamisen jatkamisesta itse. Riippumatta siitä, mitä muut joukkueen pelaajat tai valmentaja päättää. Jos riippumattomuuden tarve on vähäinen, urheilija haluaa tehdä kuten joukkueessa päätetään ja hänelle ryhmähenki on kaikki kaikessa. Kun tiedämme julkisuudesta, että joukkue teki päätöksensä yhdessä, niin riippumattomuuden matala tarve auttaa päätöksessä pysymistä.

Kolmas mielestäni oleellinen motiivi  on hyväksynnän motiivi.  Jos hyväksynnän tarve on korkealla, urheilija miettii mitä muut hänestä ajattelevat. Hän on erityisen herkkä kritiikille. Matalan hyväksynnän tarve taas aiheuttaa sen, että pelaaja ei välitä mahdollisesta kritiikistä, vaan hän itsevarmasti tekee kuten tahtoo.

Miten motiivit vaikuttavat?

Yhteenvetona oma arvioni on se, että selvitäkseen tällaisesta pelistä hyvin ja pelatakseen korkealla suoritustasolla pelaajalla urheilijalla täytyy olla vain pieni tarve turvallisuuden tunteelle ja mielenrauhalle motivaatiokategorisoinnin mukaan.

Lisäksi pelaajan pitää myös olla sinut sen kanssa, että muut ihmiset saattavat paheksua pelaamisen jatkamista. Muiden mielipiteellä ei siis saa olla merkitystä eli hyväksynnän tarve tulee olla matala. Jos urheilija on tehnyt päätöksen pelata, hänen tulee olla itsevarmasti sitä mieltä, että tietää mitä on tekemässä ja ei voi miettiä liikaa mitä katsojat ajattelevat.

Lisäksi joukkueen yhteinen päätös jatkaa pelaamista sitouttaa urheilijat erityisen hyvin, kun urheilijalla on matala riippumattomuuden tarve. Tällöin hän haluaa toimia, kuten yhdessä ollaan sovittu.

Kun yksittäisellä pelaajalla on nämä kolme motiivia esitetynlaisesti kohdallaan, pelaajan oli todennäköisesti helpompi pelata ottelu loppuun asti ilman, että edeltänyt tapaus olisi merkittävästi vaikutanut pelaajan suoritustasoon.

Motiivit valmennuksen apuna

Urheilijan motiiveja voidaan kartoittaa tieteellisesti validoidulla kyselytutkimuksella. Tästä syystä urheilijan yksilöllisiä motiiveja voi käyttää myös valmennuksen apuna. Motiiveja on yhteensä 16 kappaletta ja niiden avulla voi ymmärtää urheilijan toimintaa monenlaisissa eri tilanteissa. Motivaatioprofiili on yhtä yksilöllinen kuin sormenjälki.

Kun valmentajat tuntevat pelaajansa ja mitkä asiat kutakin pelaajaa motivoi, heitä voi valmentaa huomattavasti tehokkaammin. Yhteistyö saa aivan uudenlaisen merkityksen, kun urheilija kokee valmentajan ymmärtävän häntä ja tarjoavan sellaista apua, jolla urheilija pääsee parhaimpaansa. Tämä tilanne edellyttää myös valmentajan omien motiivien kartoittamista.

Urheilija pääsee parhaimpaansa, kun ympäröivä tilanne, valmentaja ja urheilijan oma sisäinen maailma tuottavat ajatuksia, jotka tyydyttävät urheilijan tärkeimmät tarpeet riittävällä tavalla. Siitä voi syntyä vaikka huippusuoritus.

Huippusuoritus.fi toivottaa isosti tsemppiä Huuhkajille, sekä Christian Eriksenille pikaista paranemista!


Tietoa kirjoittajasta

Panu Kuhlberg

Panu on urheilijoiden mentaalivalmentaja, sekä Light On Gravityn ja Huippusuoritus.fi:n perustaja. Panu valmentaa urheilijoita ja yrityksiä ajattelemaan entistä paremmalla tavalla. Panulla on kilpaurheilutausta ja muun muassa Euroopan mestaruus amerikkalaisessa jalkapallossa. Panu on myös pelannut Italian Golden Leaguessa.Yritykset arvostavat myös Panun kansainvälistä johtamiskokemusta työelämässä. Panu kouluttaa ja luennoi yrityksissä ja muissa organisaatioissa, kuten yliopistoissa.

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}

Huippusuoritusopas urheilijoille ilmaiseksi

Lataa opas ja lue 5 teesiä, joiden avulla parannat suoritustasi!

>