Urheilijan menestys kisoissa riippuu kisataidoista. Onneksi niitä voi myös harjoitella. Jätä ne “kokemus opettaa” -asenteet pois, koska se olisi sinun harjoitustuntiesi tuhlausta. Kun harjoittelet kisataitoja, niin pystyt ottamaan itsestäsi irti sen, jonka olet jo treeneissä oppinut.
Urheilijalle kilpailuihin valmistautuminen on omanlaisensa prosessi. Ensinnäkin, harjoitusohjelmaan on jo rakennettu jonkinlainen vaiheistus lähes täydellä varmuudella. Riippuen lajista, kyse voi olla vaikkapa peruskuntokaudesta, sitä seuraavista voimakausista, sekä lopuksi herkistelystä. Mitä todennäköisimmin asia on varsin tuttu myös sinulle.
Kaikkea mahdollista optimoidaan – paitsi…
Mitä lähemmäs tullaan kilpailupäivää, sitä tarkemmaksi valmistautuminen menee. Viimeisinä päivinä usein urheilija on todella tarkka kaikesta mahdollisesta rasituksesta, kuten kävelemisestä, auringossa oleilusta, syödyistä ruoista, unen määrästä jne.
Lopuksi, urheilija “latautuu kilpailuun”. Usein sillä tarkoitetaan henkistä valmistautumista. Miten se sitten suoritetaan? Miten henkisesti valmistaudutaan kilpailuun? Toisille se saattaa tarkoittaa kilpailun tarkoituksellista miettimistä, toisille kilpailun työntämistä taka-alalle.
On sinänsä erikoista, että nykyaikana, kun valmistautuminen suoritetaan tieteellisen tarkasti ja hiilihydraattigrammojen tarkkuudella, niin tälle latautumiselle – tai henkiselle valmistautumiselle – ei ole tarjolla menetelmiä. Urheilija jää siinä asiassa yksin. Kaikkea muuta optimoidaan, mutta henkistä valmistautumista vähemmän.
Ajattelu, jossa “jokainen urheilija hoitaa asian parhaalla katsomallaan tavalla“, ei mielestäni ole se toimivin. Luulenpa, että tällaisen ajatuksen takana on pikemminkin epätietoisuus siitä, miten asiaa voi oikeasti ylipäänsä harjoitella.
Onneksi henkinen vahvuuskin on taito, ei synnynnäinen ominaisuus, jota ei voisi muuttaa. Kun tiedät miten mitkä asiat siihen vaikuttavat, niiden harjoittelukin on helppoa. Eikä sitä kannata jättää pelkästään kisaa edeltävälle illalle.
Miten ajatuksesi vaikuttavat kisan sujumiseen?
Otetaan aluksi pieni pätkä teoriaa.
Käyttäytymistä ja toimintaa tutkivissa malleissa käytetään usein kaaviota, jossa a) toiminta, b) tunteet ja c) ajatukset vaikuttavat toinen toisiinsa.
Siis näin:
TOIMINTA <-> AJATUKSET <-> TUNTEET <->TOIMINTA <-> AJATUKSET…
Tätä kutsutaan kognitiiviseksi kolmioksi.
Malli on helppo ymmärtää: Mitä ajattelet, se vaikuttaa tunteisiisi. Se, millainen tunne sinulla on, vaikuttaa taas toimintaasi. Miten toimit, vaikuttaa taas ajatteluusi. Ja sama toisinpäin.
Tehdään tähän pieni sovittaminen, niin se käy kilpaurheiluunkin mainiosti:
- Toiminta on tässä tilanteessa sinun kilpasuorituksesi, eli se mitä kilpailussa mitataan. Eli miten pelaat, lyöt, miten heität, miten juokset, miten suoritat. Tämän toiminnan laatuun haluamme vaikuttaa mahdollisimman paljon ja voimakkaasti.
- Mallin mukaan toimintaan (eli kilpasuoritukseesi) vaikuttavat siis kaksi asiaa: ajatukset ja tunteet. Keskitytään siis niihin.
Tehdään testi, onko tunteella oikeasti suoritukseen väliä.
Mieti ensin vaikkapa vapautta, sitä mahtavaa oloa, kun voit tehdä mitä vain. Miltä tuntuu olla täysin itsevarma, rento ja vapaa kilpasuorituksen aikana. Tästä mahtavasta fiiliksestä käsin, millaisen suorituksen tekisit?
Seuraavaksi mieti epäröintiä, epävarmuutta. Tällä kertaa tee mielessäsi suoritus täynnä epävarmuutta.
Todennäköisesti huomaat eron näiden kahden välillä.
Jotkut ovat erehtyneet ajattelemaan, että olisi hyväksi miettiä etukäteen niitä huonoja fiiliksiä – vai mitä sanot, jos etukäteen jännittää vaikka epäonnistumista… ;) Mieli menee helposti sinne, minne se on mennyt ennenkin. Niin hyvässä kuin pahassakin.
Kaikki varmasti tietävät, että huonojen ajatusten miettiminen kisassa ei tuota tulosta, mutta ei vain tiedä miten niistä pääsisi eroon. Ja miten saisi sen hyvän fiiliksen siihen päälle. Nämä asiat voit oppia. Asia ei ole vaikea, kunhan tiedät miten sinun tulee toimia ja ajatella.
Tästä pääsemme ensimmäiseen teesiin.
Teesi 1: Huippu-urheilijan menestys kilpailussa on kiinni hänen kyvystään hallita tunteitaan.
Sinun kannattaa siis harjoitella laajasti taitoja, joilla vaikutat ajatteluusi, toimintaasi ja tunteisiisi. Tällöin et alisuorita, vaan teet hyvän suorituksen kuntoosi nähden.
Urheilijan salainen ase – kisataidot!
Urheilijan menestys kisoissa riippuu kisataidoista. Onneksi niitä voi myös harjoitella. Jätä ne “kokemus opettaa” -asenteet pois, koska se olisi sinun harjoitustuntiesi tuhlausta. Kun harjoittelet kisataitoja, niin pystyt ottamaan itsestäsi irti sen, jonka olet jo treeneissä oppinut.
Oikeanlainen ajattelu ja toiminta, joka tuottaa tuloksia kisoissa. Ei nimittäin ole yhdentekevää, miten ajatuksesi ja tunteesi toimivat kisatilanteessa.
Haluatko tietää miten näitä taitoja kannattaa harjoitella? Lisää tietoa harjoitteista saat esimerkiksi näillä laadukkailla ja videoiduilla verkkokursseilla.
Nämä verkkokurssit suoritat katsomalla videoita ja tekemällä harjoitteita omalta koneeltasi, omalla ajallasi, milloin sinulle itsellesi sopii. Kurssin materiaali on etukäteen tallennettu videolle ja ne sisältävät kokonaisen ohjelman. Tästä syystä ne sopivat urheilijalle, koska harjoittelun ajankohdan voit itse päättää. Kursseihin kuuluu myös liuta mahtavia mentaaliharjoituksia, jotka katsomalla ja tekemällä harjoittelet sinulle toimivaa ajattelua. Ne ovat todellisia helmiä! Voit myös tehdä näitä ohjattuja harjoitteita vaikka juuri ennen kisaa – erittäin hyödyllistä!
Mukana on harjoituksia ja myös teoriaa, joten ymmärrät paremmin mistä on kyse. Pystyt seuraamaan videoilta askel askeleelta miten toimimalla saat ajatukset toimivaksi, jotta kisoissa on oikea fiilis.
Käy nyt katsomassa täältä: Huippusuoritus-verkkokurssit kisaajan ajatusten muokkaamiseksi
Tsemppiä kisoihin!
